Vanhusten kotihoito kriisissä

Ammattiliitto Superin tekemän selvityksen mukaan 95% työntekijöistä oli huolissaan hoidon laadusta. Työntekijöiden voimavarojen loppumisesta kertoo tutkimuksessa alan vaihtoa harkinneiden 66% määrä. Jotkut aloittavat työvuoronsa ennen työajan alkamista ehtiäkseen hoitaa kotikäynnit. Lounastauot jäävät pitämättä, silti joidenkin kotikäyntien aikamääräksi jää viiden minuutin verran. Osalla työntekijöiden työvuorot on jaettu päivän aikana kahteen osaan, esimerkiksi kello 7-11 ja toinen osuus kello 14-18. Vastaajista 88% ilmoitti työmääränsä lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Poissaolevan tilalle ei oteta sijaista. Tästä syystä monet tulevat sairaanakin töihin välttääkseen kuormittamasta työtovereita. Myös hoidettavia tilanne rassaa. Seurauksena hoitajia uhkaa asiakkaan työväkivalta sen lisäksi, että yövuorossa on muutoinkin uhkatekijöitä. Yksintyöskentely on väkivaltauhan riski. Tällaisen jatkuessa hoitohenkilökunta on itse ennenaikaisesti hoidettavien joukossa. Ongelma saa jatkoa, kun hoitohenkilökunta väsyy perheessään. Tällaisen seurauksia kustannuksista puhumattakaan voimme vain arvailla.

Vuonna 2013 voimaan tulleen vanhustenpalvelulain seurausta oli, että laitoshoitoa vähennetään. Kotihoidon kehittäminen on kuitenkin unohtunut. Resursseja ei ole lisätty, vaikka kotihoidon käyntimäärät ovat nousseet räjähdysmäisesti laitospaikkojen purkamisen myötä. Hoidettavat ovat kuitenkin vähintään yhtä sairaita kuin ennenkin. Kunnat ovat nostaneet tehostamiskeinoiksi mm kotihoidon myöntämiskriteerien tiukentamisen, palveluiden karsimisen, työajan nostamisen, palvelukäyntikohteen aikasuunnitelmamuutokset, toiminnanohjausjärjestelmät. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Me kaikki vanhenemme ja suurin osa meistä tulee tarvitsemaan apua.

Laitoshoidon purku etenee ja kotihoito lisääntyy. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Iäkkään henkilön on saatava ne palvelut, jotka hänelle on myönnetty. Väestön ikääntyessä kaikkein2013-04-20-203 vanhimpien, yli 90-vuotiaiden, määrä on seitsenkertaistunut vuodesta 1980. Vuoteen 2030 mennessä 90-vuotiaita on 120% enemmän kuin 2011. Lisääntyvä työvoimatarve on ilmeinen. Arviot ovat, että vähintään 20 000 uutta ammattilaista tarvitaan vuoteen 2025 mennessä. Hoitohenkilökuntaa tarvitaan lisää ja poissa olevien tilalle on saatava sijainen! Nykymenolla lasku tulee liian suureksi seurannaisvaikutustensa takia!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s