Länsimainen lainsäädäntö on nojannut juutalaiskansalle Mooseksen toimesta annettuun kymmeneen käskyyn. Pohjoismaissa on tässä suhteessa menty askel muita länsimaita pidemmälle, jonka seurauksena olemme saaneet nauttia pohjoismaisesta hyvinvoinnista. Olemme pohjoismaissa mm tasa-arvon suhteen muuhun maailmaan verrattuna aivan kärjessä. Pohjoismaista ei löydy kannatusta esimerkiksi islamilaisen maailman lakikäytännöille.
Taustana on kirkon suorittama panostus lukutaitoon ja kristinuskon opettamiseen vuosisatojen ajan.
Nykyisen lainsäädäntömme pohja löytyy kristinuskon opetuksesta, jota on Suomessa tehty lähes 1000 vuotta. Opetus on muokannut maaperän, jolle lainsäädäntöä on rakennettu. Nyt meillä on maahanmuuttajia toisenlaisista kulttuureista. On odotettavissa kulttuurien yhteentörmäyksiä. Näitä törmäyksiä voidaan vaimentaa koulutuksella, tietoa jakamalla. Tulevaisuuden uhkakuvana ovat esimerkiksi islamilaisesta maailmasta nousevat erikoiset käytännöt naisten oikeuksista ja tasa-arvosta. Suomessa on oppivelvollisuulaki. Suomessa lähes kaikki lapset (99,7 %) suorittavat perusopetuksen oppimäärän ja saavat perusopetuksen päättötodistuksen. Maahanmuuttajille tulisi sisällyttää kielikoulutuksen lisäksi pakollisena myös kristinuskon perusperiaatteet, joihin myös käskyt kuuluvat. Tietoa jakamalla ja opettamalla ainakin osa rikoksista saadaan ennaltaehkäistyä. Opetuksella on taipumus vaikuttaa, osa aina pureskelee saamaansa opetusta syvällisemmin.
Oppivelvollisuuslakia tulisi laajentaa koskettamaan maahanmuuttajia. Laki edellyttäisi maahanmuuttajien osallistumispakon kielikoulutukseen, tämän maan käytäntöihin ja kristinuskon periaatteisiin. Koulutuksen hedelmät alkavat näkyisivät aikanaan maahanmuuttajien jälkeläisten integroitumisessa Suomeen ja tämän maan käytäntöihin.
Opetuksen tavoitteita voidaan napata esimerkiksi suomalaisesta perusopetuslaista, siinä sanotaan:
2 §
Opetuksen tavoitteet
Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.
Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.
Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.
Tämänkaltaisen oppivelvollisuuden suorittamisen voisi hoitaa kustannustehokkaasti esimerkiksi tenttimällä. Tentit voi hyvinkin rakentaa yläasteikäisten peruskoululaisten kanssa samalle pohjalle. Jos itse saisin esimerkiksi pitkän työkokemuksen vieraaseen kulttuuriin, pitäisi itsestäänselvyytenä tutustua paikallisiin oloihin, kulttuuriin, uskontoon, jne.
tapsantahtiin 