Kirkolla on suunnantarkistamisen paikka

Olin nuorempana esimiesasemassa eräässä organisaatiossa. Jouduin tarkastelemaan omaa toimintaani yllättäin, kun sain ylemmältä johdolta julkisen nuhtelun toimimisesta organisaation strategiaa vastaan. Olin hämilläni, sillä en tehnyt sitä ainakaan tarkoituksellisesti.

Opin nuhtelusta kuitenkin tärkeän asian. Mikään organisaatio ei kestä sitä, että aseman saavuttanut organisaation jäsen toimii yhteisesti sovittua linjaa vastaan, tapahtui se sitten tietoisesti tai ymmärtämättömyyttään. Sellainen toiminta on aina hajottavaa työtä, vaikka kyseessä olisi organisaation johtaja.

Suomen ev.lut. kirkossa on toimittu sen omaa järjestystä vastaan. Siitä on seurannut kaaosta ja hajaannusta. Tuoreena esimerkkinä tuhannet jättivät kirkon arkkipiispan huonosti harkittujen lausuntojen seurauksena. Keski-Suomessa kärsijöiksi jäivät lapset ja nuoret paikallisen kirkkoherran kirkon opetuksen vastaisen toiminnan seurauksena. Jos ei pysty sitoutumaan kirkkojärjestykseen ja -lakiin, niin voi pyrkiä vaikuttamaan sinne, missä näihin voidaan tehdä muutoksia. Eikä hullumpi vaihtoehto ole sekään, että jättäytyy pois sellaisen organisaation palveluksesta, jonka arvot eivät vastaa omia arvoja.

Piispat ja papit ovat antaneet virkaan vihittäessä lupauksen sitoutua kirkon oppiin.
tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja

Mikä on tämä mainittu kirkon tunnustus? Suomen ev.lut kirkon kirkkolain ensimmäinen pykälä kuuluuKirkonTunnus:
Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.”

Kirkko tekee valtavasti kunnille kuuluvaa työtä esimerkiksi diakoniatoiminnan kautta. Kirkon työtä on vaikea muuttaa euroiksi, koska se on pitkälti  ennaltaehkäisevää. Myös tästä näkökulmasta on tärkeää, että kirkossa on jäseniä ja kirkollisveronmaksajia tulevaisuudessakin. Kirkon ylimmällä johdolla on suunnantarkistamisen paikka!