Pahoinvointivaltio?

Suomea on pidetty hyvinvointivaltiona. Ne vähän parempituloiset suomalaiset, joilla on ollut mahdollisuuksia kiertää maailmaa, voivat todeta Suomessa asioiden olevan aika lailla hyvin. Meillä on harvemmin maanjäristyksiä, tulvia, kuivuuden tuomia ilmiöitä. Meidän sodista on aikaa, terrorismiä ei paljon ole, rikoksista rangaistaan, naisillakin on valtaa, perheillä on turvaverkkoja, meillä on terveydenhuolto, lapset saavat käydä koulua.

Voi sanoa Sakarjan ennustuksen toteutuneen, Herran Henki on vaikuttanut pohjoisessa maassa. (Sak. 6:8)

Isot kauppaketjut ovat halpuuttaneet hintoja. Niin kauan kuin leipäjonoissa riittää ihmisiä, leivän hinta on liikaa. Meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole voineet mitään köyhyydelleen. Työttömäksi voi joutua kuka tahansa. Yrittäjänä voit vajota nollatason alapuolelle. Sairaus voi viedä syvälle masennukseen. Yksinhuoltajat laskevat kolikoiden riittämistä.

Voiko sanoa yhteiskunnan voivan niin hyvin, kuin sen huono-osaisin kansalainen voi?
Onko kärsimyksellä jotain tekemistä hyvinvointivaltiossa? Kuinka voi ymmärtää kärsimystä, jos ei ole sitä kokenut?

”Köyhä on rikkaan vallassa, velallisesta tulee velkojan orja” (Sananl. 22:7)

Kuka kuuntelee köyhää?

Onko lasten hyväksikäytöt Päijät-Hämeessä lisääntyneet räjähdysmäisesti?

Päivän Etelä-Suomen Sanomat pysäytti järkyttävällä rikostilastojulkaisullaan. Hämeen poliisin tilastojen mukaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtui Päijät-Hämeessä vuonna 2014 lähes 89% enemmän kuin vuonna 2013. Toissavuonna tapauksia kirjattiin 38, kun viime vuonna 72 kpl. Koko maan tilastot näyttävät hyväksikäytön vähenemistä n 14% verran.

Voimme vain toivoa, että kyse on Päijät-Hämeen muuta maata paremmasta ilmoittelusta asian tiimoilta. Näin arvelee apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen Hämeen poliisista. Tällöin turvallisten perheiden Päijät-Häme projektin (2009-2011) voidaan arvella tuottaneen tulosta. Projektin turvallisuussuunnitelma sisälsi eräänä toimenpide-esityksenä kohdan, jossa perhe- ja lähisuhdeväkivallan tilastoituminen eri toimijoiden työrutiineissa tulee järjestää, sekä perheväkivaltaa ehkäisevän toiminnan seurannan ja arvioinnin koordinointi tulee järjestää. Perhe-elämän turvallisuus koskettaa kaikkia ja on siten kaikkien asia. Projekti käynnistyi Lahden ensi- ja turvakodin perheväkivalta- ja kriisityössä kertyneistä kokemuksista.

Projektin seminaarisarjasta on tehty julkaisu
Projektin loppuraportti.
Projekti käsitti myös jatkoprojektin (2012-2013), jonka tavoitteina oli työkalujen kehittäminen, turvallisuuskumppanuus, sekä kansalaistoiminta ja vaikuttaminen.

Jos Päijät-Hämeessä on aktivoiduttu muuta maata parempaan ilmoitteluun, sen myönteiset seuraukset näkyvät tällä alueella sukupolven ja parin päästä. Jokaisen lapsen hyväksikäytön seurausten korjaamisyritykset ovat myös taloudellisesti raskaita. Ennaltaehkäisevä huomiointi on aina merkittävästi viisaampaa.

Turvallinen perhe-elämä ei synny sattumalta!