Onko oikeudessa todistajan henkilöllisyys turvassa?

Oikeudessa todistamisen kiusallisuudesta on omakohtaista kokemusta. Sain joitakin vuosia sitten kutsun työtuomioistuimeen todistajaksi työnantajani tekemää rikosepäilyä vastaan. Kerroin sen, mitä näin ja kuulin, kuten oikeudessa kuuluisi kaikkien tehdä. Lisäksi minulla oli muistio tapahtumista. Koin todistamisen epämiellyttäväksi. Tunsin olevani oikeudessa työnantajaani vastaan. Muutama vuosi tämän jälkeen minulle tarjottiin mahdollisuOLYMPUS DIGITAL CAMERAus irtisanoutua tehtävästäni.

Meillä voi tulla vastaan myös tilanteita, joissa joudumme hoitamaan kansalaisvelvollisuutemme todistamalla esimerkiksi väkivaltarikosta. Nämä ovat meille vastenmielisiä, mutta tarpeellisia oikeuden toteutumiseksi. Todistaja ei ole tuomitsemassa, tuomion antaa oikeuslaitos. Todistaja voi silti kokea olevansa vaikeassa paikassa, jos on sivullisena kertomassa siitä, mitä näki ja kuuli. Oikeuslaitoksen tulee näissä tilanteissa ehdottomasti varjella todistajan henkilöllisyyttä ja tarjota mahdollisuutta todistaa epäilyn katseen ja jopa äänen tavoittamattomissa. Tällä hetkellä näin ei ole. Sermin voi saada näkösuojaksi, mutta miten on äänen laita?

Paljonko olet valmis maksamaan turvallisuudesta?

Turvallisuuteen on satsattava. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys eikä synny itsestään. Esimerkiksi sodankäynnin vaikutukset kohdistuvat koko yhteiskuntaan, ei pelkästään asevoimiin. Tällaisessa tilanteessa talouskysymykset ovat toissijaisia.

Maanpuolustus on asia, johon jokaiselta löytyy mielipide ja kaikki ovat oikeassa. Demokratiassa kuitenkin valitaan yhteinen mielipide, jonka mukaan edetään.

Parlamentaarinen yhteistyöryhmä on tehnyt selvityksen puolustuksen pitkän aikavälin haasteista. Siinä on todettu, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset ovat mahdollisia. Erilaisia huomioitavia asioita ovat mm meidän geopoliittinen asema, energiariippuvuudet, kyberhyökkäykset, Ukrainan tilanne, Itämeren alueen kehitys, sotilaallinen varustelu, arktinen alue, informaatiosodankäynti, Venäjän kehitys, jne.

Pienessä maassa puolustusasiat on hoidettava yhteistyöllä, johon kuuluu tietojen vaihtamisen lisäksi mm asejärjestelmät. Meillä on asejärjestelmien suhteen riippuvuuksia, miten niiden toimivuus taataan kriisin aikana? Tuoko yhteistyö sotilaallisen turvatakuun ja mikä on sotilasavun vastaanottamisen tilanne? Lainsäädäntöä sotilaallisen avun vastaanottamiseen ei ole. Onko Suomen etu tehdä sotilaallista yhteistyötä vain rauhan aikana? Ratkaisusta maksetaan kallis hinta, jos kuitenkin kriisin hetkellä jäämme yksin. Kuinka paljon olet valmis maksamaan turvallisuudesta? Voimme pohtia tätä kysymystä esimerkiksi omaisuutemme vakuutuksiin vertailemalla.

Tällä hetkellä on tärkeää, että koko palveluskelpoinen ikäluokka koulutetaan ja sijoitetaan sodan ajan joukkoihin. Suomalaiset nuoret pojat ja vapaaehtoisina palvelukseen hakeutuvat tOLYMPUS DIGITAL CAMERAytöt ovat  motivoituneita ja hyvää ainesta puolustustehtävissä. Näistä muodostuu reservi sodan ajan tehtäviin.

Suomen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle. Lisäksi tietysti torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Ennaltaehkäisevästä toiminnasta huolimatta myös todellisen sotilaallisen voimankäytön mahdollisuuteen on varauduttava. Meillä on iso naapuri, joka näyttää kunnioittavan sotilaallista voimaa. Natossa on voimaa, mutta kysymys on niin iso, että siitä voisi järjestää kansanäänestyksen?

Pidän tärkeänä, että puolustusvoimiemme materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamistarpeet huomioidaan ja maksamme ennaltaehkäisevästä turvallisuudestamme tulevaisuudessakin. Tämän jälkeen on talouskeskustelujen aika.

Onko lasten hyväksikäytöt Päijät-Hämeessä lisääntyneet räjähdysmäisesti?

Päivän Etelä-Suomen Sanomat pysäytti järkyttävällä rikostilastojulkaisullaan. Hämeen poliisin tilastojen mukaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtui Päijät-Hämeessä vuonna 2014 lähes 89% enemmän kuin vuonna 2013. Toissavuonna tapauksia kirjattiin 38, kun viime vuonna 72 kpl. Koko maan tilastot näyttävät hyväksikäytön vähenemistä n 14% verran.

Voimme vain toivoa, että kyse on Päijät-Hämeen muuta maata paremmasta ilmoittelusta asian tiimoilta. Näin arvelee apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen Hämeen poliisista. Tällöin turvallisten perheiden Päijät-Häme projektin (2009-2011) voidaan arvella tuottaneen tulosta. Projektin turvallisuussuunnitelma sisälsi eräänä toimenpide-esityksenä kohdan, jossa perhe- ja lähisuhdeväkivallan tilastoituminen eri toimijoiden työrutiineissa tulee järjestää, sekä perheväkivaltaa ehkäisevän toiminnan seurannan ja arvioinnin koordinointi tulee järjestää. Perhe-elämän turvallisuus koskettaa kaikkia ja on siten kaikkien asia. Projekti käynnistyi Lahden ensi- ja turvakodin perheväkivalta- ja kriisityössä kertyneistä kokemuksista.

Projektin seminaarisarjasta on tehty julkaisu
Projektin loppuraportti.
Projekti käsitti myös jatkoprojektin (2012-2013), jonka tavoitteina oli työkalujen kehittäminen, turvallisuuskumppanuus, sekä kansalaistoiminta ja vaikuttaminen.

Jos Päijät-Hämeessä on aktivoiduttu muuta maata parempaan ilmoitteluun, sen myönteiset seuraukset näkyvät tällä alueella sukupolven ja parin päästä. Jokaisen lapsen hyväksikäytön seurausten korjaamisyritykset ovat myös taloudellisesti raskaita. Ennaltaehkäisevä huomiointi on aina merkittävästi viisaampaa.

Turvallinen perhe-elämä ei synny sattumalta!