Isän perintöä

kierrätyskeskusOrimattilaOrimattilan kierrätystorilla loppuunmyynti!
Ossi Ihalainen on pyörittänyt Orimattilan kierrätystoritoimintaa vuodesta 1996 lähtien. Hän ajautui tähän toimintaan 1990-luvulla hänen keittiökalusteyritystoimintansa kaaduttua valuuttaluottoon ja erityisesti rakentamiseen kohdistuneeseen lamaan. Hän täyttää tänä vuonna 71-vuotta, eläketurvaksi ei ole kertynyt omaisuutta lainkaan.

Orimattilan kierrätystorilla on loppuunmyynti, koska kaupunki myy navettakiinteistöt, joissa toiminta pyörii. Viime talvena kaatuessaan hän loukkasi kätensä ja olkansa, kokonaan se ei ole vielä parantunut.Tarjolla mm hyllyjä, pöytiä, vanhaa sisustustavaraksi, jne

Yle teki uutisen ”aarreaitta” kierrätyskeskuksesta 3.12.2013 ja 9.5.2015 kierrätyskeskuksen lopettamisesta.

Kierrätyskeskus löytyy osoitteesta Heinämaantie 20, Orimattila, Puh. 040 8250 090

Suomi tappoi lypsäviä lehmiään 90-luvulla!

Yrittäjien omaisuus jaettiin laillisesti poliittisin perustein

Olen kasvanut yrittäjäperheessä. Olen nähnyt ja kokenut yrittämisen kääntöpuolen. Isäni aloitti autokorjaamoyrittäjänä 1970-luvulla ja siirtyi keittiökalustevalmistajaksi 1980-luvulla. 1990-luvulla Suomeen tuli ennennäkemätön lama, jonka seurauksena erityisesti rakennusteollisuus pysähtyi. Alan työttömyysluvut taisivat olla yli 37%. Pienyrittäjät turvautuivat rahoituksissaan 1980-luvun lopussa valuuttaluottoihin, joita pankit kilvan tarjosivat. Markan devalvaation vuoksi suojaamattomiin valuuttaluottoihin luottaneet pienyritykset ajautuivat ahdinkoon. Pienyrittäjiä ajatui tuhansittain konkurssiin markan heikentyessä 40 prosenttia. Valuuttalaina kasvoi saman verran, kuin markan arvo aleni. Hallitus ja keskuspankki olivat vannoneet, että devalvaatioon ei lähdetä. Valuuttaluottoa ottaneiden yrittäjien velkapääoma kasvoi huimasti ja jatkuvasti juokseva korkotaso karkasi käsistä. Valuuttakauppaa harjoittaneet pankit suojasivat valuuttavelkansa kurssi- ja korkovaihteluilta. Jotkut yrittäjät myös huomasivat suojata velkaansa, mutta se koitui kohtuuttoman kalliiksi pankkien ottaessa välistä oman palkkionsa. Devalvaatio johti seurauksiin, jotka olivat myös Suomen hallituksen tiedossa. Kyseessä on ollut poliittinen valinta, demokraattisesti valitut päättäjät tappoivat tuhansien yrittäjien elinmahdollisuudet lainvoiman suojassa. Erityisesti tämä koetteli rakennusalaan kytköksissä olevia yrityksiä, joiden tilauskanta romahti. Kaikki eivät kestäneet, seurauksina sadoittain itsemurhia, perheiden hajoamisia, terveysongelmia, jne.

Näistä taustoista käsin yrittäjäisäni avaa kokemuksiaan. Hän on lähettänyt tämän viestin puoluejohtajille ja presidentti Sauli Niinistölle 5.2.2015

90-luvun tapahtumat Suomessa on järkyttävä todiste siitä, miten poliittinen eliitti, demokraattisesti vaaleilla valittu hallitus ja eduskunta taipuivat pienten ryhmien vaatimusten taakse. Pienillä ryhmillä tarkoitetaan tässä suurten raha- ja omaisuusmassojen omistajia, joihin kuuluu myös uusrikkaiden kasvava joukko. Monesti esitetty väite, ettei vaihtoehtoja 90-luvun poliittisiin ratkaisuihin taloudessa ollut on kestämätön ja valheellinen. Tässä esitettyjen tosiasioiden tarkastelu ei tarkoita, että menestyminen taloudellisesti olisi moraalitonta tai rikollista, kun se tapahtuu terveen oikeustaju ajattelun pohjalta.

Hyvin perustein voidaan sanoa, että Suomi koki toisen sisällissodan noina vuosina. Sodassa tappion kärsineitä äänestäjiä ja kannattajia on kaikista suomalaisista poliittisista puolueista. Tässä sodassa rintamalinjat olivat selkeästi nähtävissä, vaikka hävinneellä osapuolella ei ollut mitään mahdollisuuksia puolustautua lakien toteutuksen kautta tulevaa mielivaltaa vastaan. Sota vaatii aina uhrinsa. On muistettava ne lukuisat menehtyneet, joiden elämä päättyi oman käden kautta, kymmenet tuhannet, joiden elämä päättyi ennenaikaisesti sairauksien murtamana. Tämän sodan suora vaikutus ulottui satojen tuhansien, laskentatavasta riippuen miljoonan ihmisen elämään, joiden mahdollisuudet normaaliin elämään tuhoutuivat täysin. Välillinen vaikutus taas koskettaa lähes kaikkia suomalaisia, kun otetaan huomioon kymmenien miljardien markkojen tukitoimet pankeille veronmaksajien taskuista. Vaikutus on ollut murskaava pienituloiselle ihmiselle ja sosiaalipolitiikan kehitykselle.

On sanottava, että maan ylin poliittinen johto syyllistyi rikollisiin ratkaisuihin, kun lain käyttöön ja toteutukseen ei sovellettu terveen oikeustaju ajattelun periaatetta. Heidän toimintansa oli moraalisesti ja eettisesti tarkasteltuna rikollista. On selvää, että ratkaisut oli valmisteltu juridisesti kestäviksi.

Valtiovallan lainkäytöstä seurasi:
– velallisten kiinteistömassat anastajien käsiin 5-20%:n niiden vakuusarvosta
– irtain omaisuus realisointikeskuksiin, myytiin 5-10% reaaliarvosta
– velallisten velat eivät vähentyneet realisoitaessa, vaan kaikki rahaomaisuus meni tuomareiden ja asiamiesten palkkioihin
– syntyi perintätoimistojen uusi aalto, joiden kustannukset velalliselle ovat hirvittävät. Monet yhtiöistä pitävät verosuunnitteluun kuuluvana osana kotipaikkanaan veroparatiisisaaria. Myös Suomen valtio myi saataviaan perintäyhtiöille. (2000-luku, Suvi Anne Siimes)
– sodan seuraukset ja kustannukset ulottuvat monien sukupolvien päähän tulevaisuuteen

Suomessa on paljon tutkijoita ja asiantuntijoita palkattu yliopistoihin ja muuallekin valtion hallintoon. Olisi toivottavaa, että määrärahoja kohdistetaan objektiiviseen ja puolueettomaan tutkimukseen 90-luvun vuosilta sodassa hävinneiden näkökulmasta. Asia on tärkeä kansanvallan ja demokratian uskottavuuden kannalta. Suomessa on satojatuhansia, ehkä miljoona mahdollista äänestäjää, joiden on mahdotonta uskoa talouselämän lakien ja toteutusten oikeudenmukaisuuteen.

Kun äänestäjänä katsoo sitä, että maan ylin poliittinen johto eduskunnan silmien edessä mahdollistaa omaisuuksien uusjaon yksityisille toimijoille, jotka olivat valmiit kuin hyeenat apajille markkinatalouden nimissä. Ei voi ihmetellä sitä, että äänestäjän luottamus on katkolla. On huomattava, että noiden vuosien poliittisista ratkaisuista ei voi syyttää ulkopuolisia voimia. On selvää, että noiden vuosien esille ottajia syyllistetään eri tavoin. Puhutaan katkeroituneista ja monin keinoin esitetään näkemykset mitätöitäväksi. Se olisi helppo tie päästä eroon kyseisestä aiheesta. Tarvitaan objektiivinen lähtökohta, että saadaan oikea käsitys tapahtuneesta ja sen pitkävaikutteisista seurauksista. Tutkimustyö on tarpeen myös siksi, että paljastuisi se musta aukko, jonka taakse ainoan vaihtoehdon toteuttaneet poliitikot ovat piiloutuneet.

Tärkeää on muistaa, että kaikilla suomalaisilla on yhteinen omaisuus, joka kuuluu jokaiselle varallisuudesta ja asemasta riippumatta. Se kuuluu myös epäonnisille, joilta se vihreä oksa on ehkä jäänyt saavuttamatta. Se on hallitusmuotomme ensimmäisen ja toisen pykälän määräykset, joissa todetaan:
– Suomi on itsenäinen tasavalta
– valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta
– lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa
– tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet

Itsenäisyytemme ensimmäiselle presidentille Kaarlo Juho Ståhlbergille kuuluu kunnianosoitus perustuslakiemme ja hallitusmuotomme sisällöstä ja toteutuksesta. Hänen valtiomiestaitonsa tulokset ovat kestäneet raskaita ja vaikeita vaiheita Suomen kohtaloissa. Voidaan todeta, että hänen elämäntyönsä vaikutti suomalaisiin terveen oikeustaju ajattelun mallin, kun lainsäädäntöä ja toteutusta kehitetään kansalaisten parhaaksi. Tavoitteena oli yleinen etu.

Lyhyt katsaus mierontielle

Monet tuhannet sodan uhrit – eloon jääneet – joutuivat katsomaan elämänsä raunioille, kun kovalla työllä ´saavutettu elämäntyö tuhottiin. Kodit hajosivat, ihmissuhteet vaurioituivat, monesti pysyvästi erilaisten takaus- ynnä muiden erilaisten järjestelyiden takia. Voi vain sivusta katsoa, kun hyeenalaumat olivat omaisuuksien kimpussa suurten voittojen saamiseksi kotiin laillisesti markkinatalouden nimissä ja oikeutuksin. Ei tarvitse ihmetellä sitä, että monet katsoivat tätä pistooli kädessä suunnattuna omaan ohimoon ja kuuntelivat halpa-arvoista retoriikkaa yhteiskunnan turvaverkoista, joiden varassa pitäisi jatkaa elämää. Edessä oli mierontie. Harvat jaksoivat kulkea tätä tietä, monet uupuivat matkalle, kohti tuhoa.

Motto: joka ei menneisyyttä tunne, ei tulevaisuutta ymmärrä

Kunnioittavasti
Ossi Ihalainen
Heinämaantie 20
16300 Orimattila
p. 040 825 0090

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s