Paljonko olet valmis maksamaan turvallisuudesta?

Turvallisuuteen on satsattava. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys eikä synny itsestään. Esimerkiksi sodankäynnin vaikutukset kohdistuvat koko yhteiskuntaan, ei pelkästään asevoimiin. Tällaisessa tilanteessa talouskysymykset ovat toissijaisia.

Maanpuolustus on asia, johon jokaiselta löytyy mielipide ja kaikki ovat oikeassa. Demokratiassa kuitenkin valitaan yhteinen mielipide, jonka mukaan edetään.

Parlamentaarinen yhteistyöryhmä on tehnyt selvityksen puolustuksen pitkän aikavälin haasteista. Siinä on todettu, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset ovat mahdollisia. Erilaisia huomioitavia asioita ovat mm meidän geopoliittinen asema, energiariippuvuudet, kyberhyökkäykset, Ukrainan tilanne, Itämeren alueen kehitys, sotilaallinen varustelu, arktinen alue, informaatiosodankäynti, Venäjän kehitys, jne.

Pienessä maassa puolustusasiat on hoidettava yhteistyöllä, johon kuuluu tietojen vaihtamisen lisäksi mm asejärjestelmät. Meillä on asejärjestelmien suhteen riippuvuuksia, miten niiden toimivuus taataan kriisin aikana? Tuoko yhteistyö sotilaallisen turvatakuun ja mikä on sotilasavun vastaanottamisen tilanne? Lainsäädäntöä sotilaallisen avun vastaanottamiseen ei ole. Onko Suomen etu tehdä sotilaallista yhteistyötä vain rauhan aikana? Ratkaisusta maksetaan kallis hinta, jos kuitenkin kriisin hetkellä jäämme yksin. Kuinka paljon olet valmis maksamaan turvallisuudesta? Voimme pohtia tätä kysymystä esimerkiksi omaisuutemme vakuutuksiin vertailemalla.

Tällä hetkellä on tärkeää, että koko palveluskelpoinen ikäluokka koulutetaan ja sijoitetaan sodan ajan joukkoihin. Suomalaiset nuoret pojat ja vapaaehtoisina palvelukseen hakeutuvat tOLYMPUS DIGITAL CAMERAytöt ovat  motivoituneita ja hyvää ainesta puolustustehtävissä. Näistä muodostuu reservi sodan ajan tehtäviin.

Suomen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle. Lisäksi tietysti torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Ennaltaehkäisevästä toiminnasta huolimatta myös todellisen sotilaallisen voimankäytön mahdollisuuteen on varauduttava. Meillä on iso naapuri, joka näyttää kunnioittavan sotilaallista voimaa. Natossa on voimaa, mutta kysymys on niin iso, että siitä voisi järjestää kansanäänestyksen?

Pidän tärkeänä, että puolustusvoimiemme materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamistarpeet huomioidaan ja maksamme ennaltaehkäisevästä turvallisuudestamme tulevaisuudessakin. Tämän jälkeen on talouskeskustelujen aika.

Pahoinvointivaltio?

Suomea on pidetty hyvinvointivaltiona. Ne vähän parempituloiset suomalaiset, joilla on ollut mahdollisuuksia kiertää maailmaa, voivat todeta Suomessa asioiden olevan aika lailla hyvin. Meillä on harvemmin maanjäristyksiä, tulvia, kuivuuden tuomia ilmiöitä. Meidän sodista on aikaa, terrorismiä ei paljon ole, rikoksista rangaistaan, naisillakin on valtaa, perheillä on turvaverkkoja, meillä on terveydenhuolto, lapset saavat käydä koulua.

Voi sanoa Sakarjan ennustuksen toteutuneen, Herran Henki on vaikuttanut pohjoisessa maassa. (Sak. 6:8)

Isot kauppaketjut ovat halpuuttaneet hintoja. Niin kauan kuin leipäjonoissa riittää ihmisiä, leivän hinta on liikaa. Meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole voineet mitään köyhyydelleen. Työttömäksi voi joutua kuka tahansa. Yrittäjänä voit vajota nollatason alapuolelle. Sairaus voi viedä syvälle masennukseen. Yksinhuoltajat laskevat kolikoiden riittämistä.

Voiko sanoa yhteiskunnan voivan niin hyvin, kuin sen huono-osaisin kansalainen voi?
Onko kärsimyksellä jotain tekemistä hyvinvointivaltiossa? Kuinka voi ymmärtää kärsimystä, jos ei ole sitä kokenut?

”Köyhä on rikkaan vallassa, velallisesta tulee velkojan orja” (Sananl. 22:7)

Kuka kuuntelee köyhää?

Onko lasten hyväksikäytöt Päijät-Hämeessä lisääntyneet räjähdysmäisesti?

Päivän Etelä-Suomen Sanomat pysäytti järkyttävällä rikostilastojulkaisullaan. Hämeen poliisin tilastojen mukaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtui Päijät-Hämeessä vuonna 2014 lähes 89% enemmän kuin vuonna 2013. Toissavuonna tapauksia kirjattiin 38, kun viime vuonna 72 kpl. Koko maan tilastot näyttävät hyväksikäytön vähenemistä n 14% verran.

Voimme vain toivoa, että kyse on Päijät-Hämeen muuta maata paremmasta ilmoittelusta asian tiimoilta. Näin arvelee apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen Hämeen poliisista. Tällöin turvallisten perheiden Päijät-Häme projektin (2009-2011) voidaan arvella tuottaneen tulosta. Projektin turvallisuussuunnitelma sisälsi eräänä toimenpide-esityksenä kohdan, jossa perhe- ja lähisuhdeväkivallan tilastoituminen eri toimijoiden työrutiineissa tulee järjestää, sekä perheväkivaltaa ehkäisevän toiminnan seurannan ja arvioinnin koordinointi tulee järjestää. Perhe-elämän turvallisuus koskettaa kaikkia ja on siten kaikkien asia. Projekti käynnistyi Lahden ensi- ja turvakodin perheväkivalta- ja kriisityössä kertyneistä kokemuksista.

Projektin seminaarisarjasta on tehty julkaisu
Projektin loppuraportti.
Projekti käsitti myös jatkoprojektin (2012-2013), jonka tavoitteina oli työkalujen kehittäminen, turvallisuuskumppanuus, sekä kansalaistoiminta ja vaikuttaminen.

Jos Päijät-Hämeessä on aktivoiduttu muuta maata parempaan ilmoitteluun, sen myönteiset seuraukset näkyvät tällä alueella sukupolven ja parin päästä. Jokaisen lapsen hyväksikäytön seurausten korjaamisyritykset ovat myös taloudellisesti raskaita. Ennaltaehkäisevä huomiointi on aina merkittävästi viisaampaa.

Turvallinen perhe-elämä ei synny sattumalta!

Suomen talouden kulmakiveksi pienyrittäjät

Suomessa on alle kymmenen hengen yrityksiä noin 265 000. Työttömiä lähes 320 000. Jokaisen yrityksen palkatessa yhden työttömän, ongelma olisi suurelta osin poissa.

Miten päättäjät voisivat olla yhteiselle tavoitteelle avuksi?

Mikroyrityksille jokaisen työntekijän palkkaaminen on suurempi riski kuin isoille yrityksille. Henkilösivukulut ovat iso osa tätä riskiä. Kun yritys palkkaa ensimmäisen työntekijän, henkilösivukulut saisivat olla 0€ rekrytoinnin kohdistuessa työttömään. Kun yritys palkkaa toisen työntekijän, henkilösivukulut voisivat olla esimerkiksi puolet. Ajatusta voisi soveltaa myös mikroyrityksiin, joissa on jo työntekijöitä. Tiettynä korkean työttömyyden aikakautena yrityksen palkatessa työttömän, yritys saa esimerkiksi viideksi vuodeksi vapauden henkilösivukuluista. Henkilösivukulujen menetys valtiolta kompensoituisi työttöyyskorvauksella.

Velkaantumistahti on pysäytettävä!

Suomi on velkaantunut nopeammin kuin koskaan aiemmin. On opettavaista seurata velkakello.fi palvelussa velkaantumisemme vauhtia. Tällä hetkellä velkaa on ennätykselliset yli 96 miljardia euroa. Sinun osuutesi on tästä velasta yli 17 600 euroa. Meidän kaikkien onneksemme korot ovat pysytelleen pitkään alhaisina. Silti velkaantumisvauhti on pysäytettävä! Meidän on kannettava vastuu tulevaisuuden Suomesta. Tulevaisuuden suomalaisista.