Media

11.3.2015 Ylen vaalikone avattu, video katseltavissa! Video otettu kertaotolla. Kysymyksiä ei kerrota etukäteen.

Hollolalainen järjestelmävastaava Tapani Ihalainen on valittu KD Hämeen piirin varapuheenjohtajaksi. Valinta tapahtui Piirin hallituksen kokouksessa 7.1.2015.

Uutislähde 9.2.2015: Pien- ja keskisuuren yrittämisen työllistämiskynnystä on korjattava

Kannanottoja lehdissä vuonna 2015

7.3.2015 Etelä-Suomen Sanomat
Äänestäjät tekevät valintoja
Seija Aakala otti kantaa 6.3 kirjoituksessaan Hollolan lukion lakkauttamiseen. Hän haastoi oikeutetusti meidät kansanedustajaehdokkaat vastuuseen lukion lakkautuksesta, joka oli meille kaikille erityisen kipeä päätös ja jossa kukaan meistä ei olisi halunnut olla mukana. Pidän Seija Aakalan avautumisen myönteisenä demokratiaan kuuluvana oikeutena. Äänestäjän tehtävä on arvioida ja esittää kritiikkiä päätöksistä.

Lukion lakkauttamispäätös oli osa talouden sopeutusohjelmaa 2014-2016, jolla maksettiin Hollolan säilymistä itsenäisenä. Kuntalaiset halusivat säilyttää itsenäisyyden ja toki myös lukion. Valitettavasti kaikkea ei saa. Itsenäisyydellä on hintalappu. Se tarkoittaa vastuullisuutta päätöksentekijöiltä. Miksi esimerkiksi vesikansalaisten piti osallistua lukiokustannuksiin, vaikka eivät tarvinneet sitä? Nyt vastuunkantaminen kohdistui pienten koulujen lisäksi myös lukion lakkauttamiseen. Mainitut päätökset tehtiin 6/2013. Kyseisessä valtuustokokouksessa esitin syvän huoleni niistä oppilaista, jotka olivat valinneet Hollolan lukion ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, sekä heistä, jotka jo olivat aloittaneet opintonsa lukiossa. He ovat olleet suurin kärsijäkohde. Lisäksi totesin, että toissijainen kärsijä on Hollolan kunta, sillä kunta ei päätöksen jälkeen ole lapsiperheille niin houkutteleva muuttokohde. Myöhemmissä puheenvuoroissa olen väläyttänyt sitä, että meistä Hollolalaisista on jäänyt vahvan itsenäisyystahtotilan takia sellainen kuva, ettemme kykene huolehtimaan lastemme opinnoista.
Hollolan lukio on purettu sisäilmaongelmien takia. Päättäjät tekivät tietämättään lukion kohdalla oikean ratkaisun. Tuskin purkutuomio olisi tullut näin nopeasti, jos lukio olisi jatkanut. Yhdenkin oppilaan sairastuminen noissa tiloissa olisi voinut tulla kalliimmaksi kuin koulun hinta oli.

Myös pari pikkukoulua lakkautettiin. Puolueiden ryhmänvetäjät puhalsivat yhteen hiileen koko paketin puolesta esittäen näkemystä, että pakettia ei saa purkaa. Paketin kokonaisvaikutus kuntaan oli noin 7 miljoonaa euroa. Tein kuitenkin muutosesityksen tähän pakettiin Miekkiön koulun säilyttämisen puolesta, joka vaikutti olevan ainoa homeeton terve koulu kunnassa. Miekkiön koulun vanhempainyhdistys oli tehnyt laskelmia, joissa koulun kustannus per oppilas hyötysuhde on alueen paras. Koulua oli rakennettu talkoilla ja se oli ainoa palvelu Miekkiöläisille. Lapsia oli riittävästi, juuri koulun takia lapsiperheitä oli muuttanut Miekkiöön. Ainoa ongelma oli vesihuollon puuttuminen. Tämän kyläläiset olivat valmiit kustantamaan talkoilla kuntoon. Pienen koulun säilyttäminen ei olisi 150 000 euron osuudella kaatanut säästöpakettia, eikä olisi vaikuttanut merkittävästi kokonaisuuteen, kuten pelkäsin lukion tekevän. Pidin täysin selvänä, että lukiota ei mitenkään saada tästä paketista irrotettua synkkien talouslukujen edessä. Miekkiön koulu ja lukio vastaehdotusten kera menivät äänestykseen ja odotetusti hävisivät murskaavin luvuin. Kouluasiat kunnassa kuuluvat sivistyslautakunnalle, joka näytti äänestyksessä olevan samaa mieltä muutosesitykseni kanssa Miekkiön koulun säilyttämisen puolesta.

Kuntalaisten valitsemat valtuutetut tekivät kipeitä päätöksiä. Äänestäjien on hyvä muistaa tämä kunnallisvaaleissa. Jos lukio on äänestäjälle ratkaiseva tekijä, niin mahdollisuuksia nykyisistä valtuutetuista löytyy yhden käden sormen verran. Kevään eduskuntavaaleja ajatellen onkin jo mentävä hakemaan ehdokkaansa toisesta kunnasta.

19.2.2015 Etelä-Suomen Sanomat
Oluen käyttötapamuutoksilla miljardisäästöt
ESS uutisoi 17.2 poliisin napanneen sunnuntai- ja maanantaiaamun välisenä aikana kymmenen rattijuoppoa asuin seudullamme. On todennäköistä, että poliisi nappasi tuona ajankohtana vain pienen osan rattijuopoista. Kuinka paljon niitä todellisuudessa onkaan? Turvallisuusriski meidän jokaisen kohdalla on ilmeinen.

Samassa lehdessä lääkäritaustainen Antti Holopainen esittää näkemystä vahvojen oluiden myyntiä vastaan. Hän perustelee näkemystään  päihtymisen monenlaisilla haittatekijöillä. Haitoista seuraa valtava taloudellinen rasite ympäristössään turvattomuutta synnyttävien seurausten lisäksi. Pienetkin suunnanmuutokset oluen myynnissä tai laimentamisessa voivat saada isoja muutoksia vuositilastoissa.

Toimittaja Tuomas Enbuske kirjoittaakin osuvasti suomalaisten pyhiinvaellusmatkan kohdistuvan Tallinnan Olde Hansaan, strippibaariin ja Super-Alkoon.  Olut on suomalaisille pyhempi kuin Mannerheim, Jumala ja Teemu Selänne yhteensä. Enbuske kirjoittaa ryyppäämisen tekevän kansantalouteemme noin 4–6,5 miljardin euron vuosittaisen loven. Suomalaiset ovat kaksinaamaisia yksilönvapauksia korostaessaan. Ryyppäämistä pidetään oikeutena, johon kukaan ei saa puuttua, ei silloinkaan, kun päihtynyt istuu penkin ja ratin välissä. Maailmankuulusta kitaristista Slashista uutisoidaan, että alkoholi ja huumeet ovat menneisyyden paheita ja nykyisin liikunta kuuluu kahden varhaisteinipojan isän elämään. Hän sanoo tekevänsä selvänä enemmän ja paremmin töitä, kuin krapulassa.

Keskustan puoluejohtaja Sipilä yrittäjänä ymmärtää oluen käyttötapamuutosten sisältävän miljardien eurojen säästömahdollisuudet. Vaalien läheisyyden takia asiasta ei kuitenkaan voi edes keskustella?

15.2.2015 Etelä-Suomen Sanomat
Mikä on Kelan toimintamalli?
Päivi Patrikainen kirjoitti 9.2 Kelan ongelmista. Kelaa arvostellaan myös sosiaalisessa mediassa tällä hetkellä ankarasti. On järkyttävää lukea kokemuksia, jossa koululainen kysyy äidiltään, onko meillä ruokaa, kun hän tulee koulusta vai meneekö hän ystävilleen syömään? Tyypillisesti taustalla on sairautta, jonka seurauksena ollaan eläkkeen varassa. Monilla eläke on vain reilu 700€/kk. Sillä on tultava toimeen. Jos Kela vielä tämänkin pienen eläkkeen kohdalla vitkuttelee, on selvää, että eläkkeen varassa elävällä on kriisi. Tilastotieteilijät pystyvät tekemään laskelmia alueen asukasmäärään nähden, kuinka paljon jokaista ongelmistaan julkisemmin ilmoittavaa kohden onkaan oikeasti? Pelkään, että meidänkin seudulla tuhansia. Kuka kuuntelee köyhää? Miten Kela toimii niiden sairastuneiden kohdalla, joilla ei ole voimia pitää oikeuksistaan kiinni?

Tässä mainitsemani kokemuksen taustalla on lääkärin ja vakuutusyhtiön myöntämä eläke, jota Kela ei ole suostunut maksamaan. Jokainen päivä, jolloin Kelassa  asia ei etene, pahentaa tilannetta. Terve oikeustaju kertoo, että Kelan on muutettava toimintatapojaan. Kelaan tarvitaan panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan, inhimillisyyttä ja reagointinopeutta tilanteissa, joissa ihmisen hätä on silminnähtävä.
Valtakunnallisesti Kela näyttäisi kotisivujensa ja Kela-kerttu facebook sivustonsa kanssa pyrkineen luomaan inhimillistä kuvaa. Mutta missä mennään paikallisesti? Voisiko Kela vastata?

29.1.2015 Etelä-Suomen Sanomat
Työtöntä palkatessa henkilösivukuluiksi 0€
Terhi Säynäjärvi avaa yrittäjänäkökulmaa erinomaisesti kirjoituksellaan (ESS 18.1). Yrittämiseen tulisi kannustaa ja kouluissa tulisi opettaa tätäkin vaihtoehtona. Suomessa mikroyrityksiä on niin paljon, että jokaisen palkatessa yhden työntekijän lisää, työttömyys olisi suurelta osin hoidettu. Miten päättäjät voisivat olla yhteiselle tavoitteelle avuksi? Mikroyrityksille jokaisen työntekijän palkkaaminen on suurempi riski kuin isoille yrityksille. Henkilösivukulut ovat iso osa tätä riskiä. Kun yritys palkkaa ensimmäisen työntekijän, henkilösivukulut saisivat olla 0€ rekrytoinnin kohdistuessa työttömään. Kun yritys palkkaa toisen työntekijän, henkilösivukulut voisivat olla esimerkiksi puolet. Ajatusta voisi soveltaa myös mikroyrityksiin, joissa on jo työntekijöitä. Tiettynä korkean työttömyyden aikakautena yrityksen palkatessa työttömän, yritys saa esimerkiksi viideksi vuodeksi vapauden henkilösivukuluista. Henkilösivukulujen menetys valtiolta kompensoituisi työttöyyskorvauksella.

11.1.2015 Etelä-Suomen Sanomat
Väkivaltarikokset tulee tuomita
Todistajien tehtävänä oikeudessa on kertoa vain se, mitä näki tai kuuli, näin Kari Bruun hyvin totesi vastineessaan ”pienen ihmisen puolella” kirjoitukseen. Bruunin kirjoituksesta jää vaikutelma, että rikollista tulee ymmärtää. Bruun kommentoi tapausta, jossa osapuolena on äärimmäinen  väkivaltarikollinen. Kansalaisten turvallisuus on kuitenkin etusijalla. Rikoksen tekijä on ansainnut rangaistuksen. Liika ymmärtäminen johtaa vääränlaiseen rikollisen paapomiseen. Rikollisen ymmärtämistä tarvitaan rikosten ennaltaehkäisemiseen ja jos mahdollista, rikollisen auttamiseen uuteen alkuun. Turvallisuus ei synny sattumalta. Olen Thatcherin kanssa samaa mieltä äärimmäisten väkivaltarikollisten kohdalta. Tuomita enemmän ja ymmärtää vähemmän.

Oikeudessa todistamisen kiusallisuudesta on omakohtaista kokemusta. Sain taannoin kutsun työtuomioistuimeen todistajaksi silloista työnantajani tekemää rikosta vastaan. Kerroin sen, mitä näin ja kuulin, lisäksi minulla oli muistio tapahtumista. Koin todistamisen epämiellyttäväksi. Tunsin olevani oikeudessa työnantajaani vastaan. Muutama vuosi tämän jälkeen minulle tarjottiin mahdollisuus irtisanoutua tehtävästäni.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s