Suomen perustuslaissa toistuu vanhan hallitusmuodon pääperiaate: valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Suomi on tasavalta, jota hallitaan demokraattisesti. Demokratia tarkoittaa, että valta kuuluu kansalle.
Suomalaisen demokratian synty
Suomen ensimmäisen presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin ajattelussa jo ennen hänen presidenttikauttaan (1919-1925) keskeistä oli kansanvaltaisuus, äänioikeus, sosiaaliset uudistukset ja kaikkien kansalaisten yhdistäminen yhteiskunnalliseen toimintaan. Ståhlberg vaati jo 1905 muusta porvarissäädystä poiketen yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta miehille talonpoikais- ja porvarissäädyn vaaleissa. Suomen itsenäistyttyä hän oli keskeinen tasavaltalaisten johtohenkilö ja vastusti jyrkimmin vuoden 1918 kuningaskuntahanketta. Ståhlberg vaikutti merkittävästi Suomen perustuslain ja nykyisen hallitusmuotomme sisältöön. Hänen valtiomiestaidoistaan olemme saaneet nauttia näihin päiviin asti. Presidenttikautensa päätteeksi hän kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta, koska hän halusi varjella demokratiaa pitkäaikaisilta johtajilta. Äärioikeiston nostaessa päätään Suomessa Ståhlberg leimattiin porvariston vastustajaksi, niinpä hänkin joutui tuon ajan muilutusten kohteeksi. Muilutus tarkoitti henkilön väkivaltaista kuljettamista toiselle paikkakunnalle tai rajan taakse. Muilutukseen liittyi myös pahoinpitelyä.
Itsenäistyneessä Suomessa valtiomuotokysymys jakoi Nuorsuomalaista puoluetta. Enemmistönä tasavallan kannattajat perustivat Kansallisen edistyspuolueen. Kansallisen kokoomuspuolueen syntymä käsittää vahvan monarkia muotoisen hallinnan. Kokoomus perustettiin 1918, puolueessa syntyi kannatusta saksalaissyntyisen kuninkaan valinnalle itsenäiseen Suomeen hallitsijaksi. Aikomuksena oli tehdä Suomesta Ruotsin kaltainen monarkia. Eduskunnassa ehdittiin jo valita kuninkaaksi Friedrich Karl, mutta onneksemme Saksassa vallankumouksen seurauksena keisarikunta muuttui tasavallaksi ja Friedrich Karl ei ottanut asemaa vastaan.
Demokratia voitti ja on kestänyt aarteena ja omaisuutenamme koko Suomen itsenäisyyden ajan. Miksi demokratian voidaan sanoa olevan koko kansamme omaisuutta? Suomalaisessa dem
okratiassa vallitsee oikeus ilmaista mielipiteensä. Kukaan ei osoita pyssyllä ilmaistessasi mielipiteesi. Demokratian etuoikeus on äänestäminen. Äänestämällä ilmaiset mielipidettäsi. Tämä ei ole itsestäänselvä oikeus. Kun jätät äänestämättä, äänesi menee niille aktiivisille, jotka eivät jätä äänestämistä väliin. Erityisen aktiivisia ovat usein ääripäät. Tällöin demokratian ensiaskeleet vaarantuvat. Edustajamme eivät tällöin ole kansamme peilikuva. Demokratiassa on tilaa kritiikille, meillä on oikeus ja myös velvollisuus arvostella päätöksiä, jotka sotivat kansalaisten oikeustajua vastaan. Suomessa puolueet tarjoavat kritiikille kanavan. Puolueita on riittävästi, tarvitaan vain kansalaistemme aktiivisuus yhteisten asioiden hoitoon ja mielipiteen ilmaisuun äänestämälläkin! Jos et äänestä kenenkään puolesta, äänestä jotain vastaan!
tapsantahtiin 